Kesääkö vielä jäljellä - terassilla

On kesää vielä jäljellä - vaikkei juuri nyt ikkunasta katsottuna siltä näytä, mutta kyllä sekä kuvina että muistoina.

Loppukesän auringonlaskun kauneutta

Kesä oli ja meni ja jäi ihmettelemään miten yhden kissoille soveltuvan terassin rakentaminen voi kestää koko kesän eikä ole vieläkään valmis. Sen verran valmiiksi se saatiin, että katit voidaan päästää ovesta ulos ulkoilemaan. Oma kulkuväylä rakennetaan seuraavaksi, kun vain ehditään. Oviulkoilussa on vain se huono puoli, että ovea saa olla avaamassa tuon tuosta eikä siitä portsari saa lantin latia, ei edes Oivan.

Ensiulkoilu

Ennen ulkoilumahdollisuutta Jäbästisellä pyrki olemaan erilaisia turhaumia. Siinä ohessa oli lisäksi mielenkiintoinen jakso, kun hän päätti ryhtyä vesikuurille. Syytä tuohon ei koskaan saatu selville, mutta siinä meni mukavasti muutama viikko aktiivisessa ruokkimisessa.

Jäbän paluu huollosta

Jakson seurauksena Jäbälle ei enää Nutri+ kelvannut, vaikka innolla tuli sitä ottamaan. Jostain ihmeen syystä hän halusi hahmottaa lisäravinne = spruutta = sotatut poskivillat, siis otti ritolat.
Loppujen lopuksi ihan hyvin selvittiin, kun Jäbän luonne on niin pehmo ja lutunen.

Jäbä Nutri+ kauluksineen

Siis se terassi. Piiperö tajusi heti seinän vierustalla ylhäällä olevan taso, jonne voi päästä itäpäädyn tasolta. Tämä ei meitä yllättänyt, on se sen verran oivaltava yksilö.

Hahaa, ylätaso, sinne siis

Edellisen asnunnon terassiin verrattuna etureunan taso toteutettiin käänteisenä, eli taso on pylvään ja verkon välissä. Tämä mahdollisti sen, että katit ovat terassioven "ulkopuolella" ja siten eivät välttämättä heti ensimmäisenä ryntäämässä ulos. Ihan onnistunut virittely.

Ulkoneva pylväskierto

Häkin verkkomateriaali on perinteistä minkkiverkkoa, eli kestää pari somalia. Valitettavasti vain verkon laatu on aiempaan verrattuna surkeaa - langat eivät ole suorassakulmassa ja joukossa oli muutama katkennut lanka. Hinta tietysti on säilynyt entisellään korotettuna inflaatiolla.

Väijynurkkaus

Vesiaiheen viereiseen nurkkaan ollaan hahmoteltu väijynurkkausta. Hahmottelimme tilaa muutamalla ylijäämälaudan palalla. Jotta ymmärsimme tilan rajallisuuden, katit demosivat "rajatun" suhdetta heidän kokoonsa.

Juu, fleesi on kiva lisä

Eihän kissat voi kylmällä lattialla olla, pitihän niille laittaa pehmikettä. Syksy oli onneksi hyvin vähäsateinen, joten peitto voi olla alustana ilman murhetta kastumisesta. Kuvassa näkyy viherpuska, jonka tarkoituksena on tarjota linnuille hieman suojaa kyvyllä käymiseksi. Onnistunut tarkoitus.

Nokkavarpunen

Katit päivystävät itäisessä päädyssä, koska sen lähettyvillä on joku ulkomaisen kuusen kaltainen kasvi, joka vuoraa kesällä kehittämänsä siemenet syksyllä punertuvalla "hedelmälihalla". Puskassa viihtyvät niin oravat, rastaat kuin yllä olevan kuvan nokkanissekin.

Piiperön loikka ylätasoille

Jäbän kävelynäyte

Vesiaiheen puoleiselle tasolle katit eivät (onneksi) uskalla hypätä, joten siellä käynnit ovat ns. hallittuja nostoja tyyliin "nostakaa Tarzan puuhun, kuvaus alkaa". Kun joskus ensi vuonna saamme väijynurkkauksen tehtyä, niin kulkeminen tasolle pitäisi onnistua.

Kaskas, ruoho kasvaa edelleen

Aah, ilta-aurinkoa!

Stadin pimatsu, eli Piiperö, nauttii ilmojen viilettyä enemmän sisällä olosta ja viimeisistä auringon säteistä.
Takan lämpökään ei ole pahitteeksi.

Pimatsu

Yksi kaunis päivä huomattiin Piiperön pikkuveljien blogista, että he ovat lähdössä kauas pois. Kun tämän viestin kerroimme Piiperölle, niin sehän pisti samantien Jäbästisen ihan kokonelsonilla ketoon. Olisi varmaan pitänyt lähestyä hieman varovaisemmin aihetta.

(toim.huom. ei julkistettavaa tekstiä)

Toivottavasti pikkuveikoilla reissu menee hyvin ja tulee roppakaupalla kokemusta köpötellä tassut ylöspäin ja viettää Joulua kesällä.

Rakentelu jatkuu...

Heinäkuu 2016

Kesä meni uuden paikan opetteluun ja tutustuminen jatkuu.

Ilmoja piteli

Kesän kelit olivat hyvin vaihtelevia. Välillä paistoi ja välillä satoi.

Auburn Raumalla

Teimme jopa yhden lomareissun mitaltaan yhden päivän. Kävimme oikein risteilyllä merellä, siis Raumalla. Palatessamme Kylmäpihlajasta leirintäalueelle oli parkkeerattu entisaikojen elokuva yms. starojen suosima kulkupeli. Itsekin on tullut tuollaisen, punaisen kylläkin, kuskin pukilla istuttua.
Lomapäivää hieman, tai oikeastaan aika paljon, latisti ns. tötterömiehet eli luontokuvaajiksi itseään kutsuvat kymppitonnin optiikan ulkoiluttajat. En jaksa ymmärtää minkä... takia pitää mennä kilometrin mittaisen objektiivin kanssa linnun persvilloja kuvaamaan. Kun on joku harvinaisempi tirppa tarjolla, niin nämä tötterömiehet ryntäävät niin lähelle kuin mahdollista. Ei todellakaan mene järkeen. Talvella nämä samat tyypit toimivat samalla tavalla häiriten lintujen lyhyen päivän ruokailua. Ties miten paljon lintuja he ovat onnistuneet tappamaan ravinnon puutteeseen tällä ihanalla "luontokuvaamisella". No se siitä vuodatuksesta, mutta kuitenkin.

Piiperö neliössä

Kehäpäätelmä kirjoituksessani totesin nuorisomme huonosti asettuvan rajatun alueen sisälle. Muuttotavaroita purkaessamme tämä tuli monta kertaa todistettua vääräksi. Kyllä takapuoli asetettiin nopeasti juuri sen tarvittavan hyllyn tms. kappaleen päälle.

Ilta-aurinkoa

Uudessa paikassa ilta-aurinko paistaa niin pitkään kuin horisontti antaa myöten. Vuoden pisimpien päivien aikana viimeiset laskevan auringon säteet punastavat keittiön seinän, jossa on kattien suosima oleskelutaso.

Ulkoiluhäkin rakentamista

Toinen pääty

Oven kehikon liimaus

Kissojen ulkohäkin rakentaminen on kestänyt oletettua pitempään ja selkeästi on huomannut niiden kaipaavan ulos enemmän tai vielä enemmän. Kyllä tuo vielä joku ilta valmistuu ja paluu vapaaseen häkkiulkoiluun mahdollistuu. Rakentamista on haitannut varsin huonolaatuinen minkkiverkko. Poikkilangat ovat varsin kaukana suorasta kulmasta ja siten saa käyttää luovaa pohdintaa miten siitä saisi siedettävän siistin. Tarkoitus kun on häkin kestävän vähintään saman mitä edellisen paikan rakennelma on kestänyt, siis vähintään 15v.

Vaatehuoneen taso - koivua ja radiata mäntyä

Nuoriso on luonnollisesti aktiivisesti mukana kaikessa rakentamisessa, jos suinkin mahdollista. Kuten yo. kuvassakin tutkitaan apupöydät alta ja takaa sekä tietysti istutaan päällä.

Jäbän taso

Työhuoneessa on tilapäisessä paikassa katon rajassa taso, jonka Jäbästinen omi välittömästi. Piiperö häädetään lähes välittömästi "hänen" tasoltansa. Ilmeisesti Jäbä kokee siinä olevan hänen oma mestansa.

Ulkolintu - Parus major

Syksyn tullen lintujen määrä piha-alueellamme on lisääntynyt mukavasti ja etenkin tiaiset ja västäräkit ovat pyörineet ikkunoiden lähellä pitämässä kissoille aktiviteettia yllä.

Tuplakyttäys

Kurkistus

Loikkaanko?

Lopulta väsymys vie voiton ja on aika levon.

Zzzzzzzzzzz

Häntä

Syksy ja ravut - se normaali suomalainen tapa. Kauan sitten Rooman valtakunnan aikoihin olivat ravut orjien ruokaa. Nykyään ne ovat hieman tyyriimpiä herkkuja. Toisinaan pyydykseen käy isompikin rapu, jossa on syötävää normirapua enemmän ja makukin on kohdallaan.

Mikä toi on?

Tuplamuutos

Sissin viimeinen kuva Piiperön nauttiessa takan lämmöstä

Yllä oleva valokuva jäi viimeiseksi Sissistämme.
Veimme Sissin Eviralle tutkittavaksi, jotta tietäisimme tulevaisuutta ajatellen varautua näihin kunkin kerran elämässä tapahtuviin asioihin. Tuloksia odotellessamme, teimme yhtä elämämme suurimmista muutoksista ja niin Sissi olikin ensimmäinen, joka muutti uuteen kotiimme reilu viikko jälkeen kuolemansa omassa pienessä laatikossansa. Muut muistoissamme niin rakkaina elävät lemmikkimme ovat edelleen entisessä osoitteessamme pitämässä vahtia.
Eviran raportti Sissistä saapui kuluneella viikolla ja siitä ei ilmennyt mitään suurempaa yllätystä. Käytännössä hermostossa oli hieman rappeumaa ja se kissoille tyypillinen syy eli munuaiset, jota osasimme jo ennakoida vaikka viimeinen päivä tuli yllätyksenä.

Eteenpäin

Räbbäri Jäbästinen

Jäbän häkkikuva on mökiltä ajalta ennen Sissin muuttoa. Mökkihäkki on mökkisellainen, eli pieni, uudessa kodistamme puolivapaaulkoilumahdollisuus puuttuu edelleen. Voit arvata mikä on seuraavana työlistallamme? Aivan oikein, Jäbä ja Piiperö ovat täysin samaa mieltä.

Hmm, miksi tavarat katoavat??

Nuoriso kyllä ymmärsi ennen muuttoa, että jotain tapahtuu. Tavarat katosivat pikkuhiljaa jonnekin. Kiipeilypuukin kuihtui yksijalkaiseksi, jota pitkin juuri ja juuri pääsi kiipeämään portaikkoon.

Puunatuilla lattioilla on kiva tallustaa

Asunnon esittelyjen johdosta siivoamista teimme huomattavan useasti. Lattioilla ei suuremmin ollut pölypalleroita pyörimässä ja mattojen hapsutkin olivat ojennuksessa. Olihan se itsellekin hieman outoa, kun tasot olivat puhtaat ja tilaa olikin yllättävän paljon, kun tavaroita oli siirretty väliaikaiseen jemmaan.

Joko mennään?

Katit yrittivät parhaansa mukaan osallistua pakkaamiseen ja kaikki laatikot piti tarkistaa - vaikka kyseessä olisi ollut vanha tuttu lehtilaatikko. Nuoriso joutui tulemaan toimeen itsekseen pitkiä päiviä, kun me pyrittiin saamaan uuden paikan muuttovalmiiksi talvilomaviikollemme.

Talviloma ja takatalvi

Talviloman alkajaisiksi koettiin takatalvi. Rakeita, lunta, räntää sekä ukkosta tarjottiin, kun pohjoisesta tullut saderintama pysähtyi meren lähettyville. Vain muutama kilometri sisämaahan siirryttäessä tuosta valkoisesta töhnästä ei ollut tietoakaan.
Seuraavana päivänä koitti sitten D-Day.

Emme tunne tätä mestaa, mikä tuoksu on tuo, puhuvat muutto-one-lineria?

Sitten seuraa kokelma heikkolaatuisia kuvia, kun nuorison vanha paikka jäi taakse ja muutos vakiintuneisiin reviireihin oli edessä.

Mikä maksaa, miksi ovet eivät avaudu meille?

Nuorisolla oli kärsät tiukasti kaltereissa ja kiire päästä pois laatikoista tutustumaan paikkaan.

Kingi ensin

Olemme pyrkineet pitämään tietyn järjestyksen ja niin nytkin, jäbä ensin ja sitten Piiperö.

Missä me ollaan?

Oli makeeta seurata miten nuoriso kulki rinta rinnan tutkimassa paikkoja. Täysin uusia hajuja, nurkkia, pintoja, näkymiä ja joukossa osa kadonneista tavaroista!

Haa, ikkuna. Tuolta näkee ulos

Jees, piha-aluetta löytyy

Toimme esille myös yhden osan kadonneesta kiipeilypuusta.

Rakas kiipeilypuu löytyi

Voi sitä riemua kun kiipeilypuu nostettiin pystyyn. Ei ehditty kiinnittämään sitä mitenkään, kun molemmat katit raapasivat latvaan. Onneksi ne eivät ole mitään Maineja ja pystyimme pitämään tolppaa pystyssä käsivoimin.

Aaah, ihan hyvä juttu tämä muutto olikin. Cheers!

Hyvää matkaa rakas Sissimme

Caterwaul's Lady Isa 1999-2016

Suuresti rakastamamme lemmikkimme Caterwaul's Lady Isa, Sissi, vanhuksemme
siirtyi ajastamme ikuisuuteen päivämäärällä 04.04.2016.

Päivät talven toivoa täynnä oli
Sade ensimmäinen kevään toi
Revontulet yön, portit taivaan avasi
Aamun usva hämärsi katseen Sissin
Valmis on elämän työ
Levollisenna lepää rakas
Siirtyi Hän valoon ikuisuuden
-TK

Pienet painit

Vanhus - huomaaks sä?

Vaikka jäbällä on ollut kuumeen poikasta, niin välillä sillä on kuitenkin hyvät hetkensä. Liekö joku virus tai mikä lie, mutta aika down se on jäbän vetänyt. Lekurissakin kävimme ja aika suolaisen hinnan maksoimme tiedosta, että "ei me nyt osata sanoa mistä on kyse". Lämpöä oli kuitenkin reilu aste normaalia enemmän, minkä tuntee jo käsikopelolla.
Aasiaan sano mummo kun lumessa tarpo. Meillä oli siivouspäivä ja suhinaa normaalia enemmän. Nuorisokin innostui asiasta ja pistivät töpinäksi. Onneksi itsellä sattui juuri tuolloin olemaan hengitystorven tyhjennystauko (kunnon flunssa siis) ja kamera käsillä.

Kylkipala okulaarissa...

Piiperö oli perinteiseen tapaansa keittiön laatikoiden alla suojassa ja jäbä joutui painamaan päälle, kuten jo tuolloin, kun nuoriso harjoitteli ilmajokelaista.

Pystypainia...

Vanhus oli tapahtumien aitiopaikalla ja ilmeisesti ilmekkään ei sillä värähtänyt. Ei edes korvien asentokaan muuttunut.

Upsansaa - ottiko luuvitonen?

Piiperö ehti juosta vanhuksen vierestä häntä kippurassa viiksikarvoihinsa nauraen ja jäbälle jäi ns. luu vetävän käteen. Huom. edelleen vanhuksen korvien asento!

Kappas, korvaa rapsuttaa...

Jäbällä oli pari sekunnin murto-osaa aikaa miettiä mitä tehdä. Ratkaisu oli näköjään kirppujen rapsuttelu korvan takaa.
Piiperö oli tässä vaiheessa tehnyt uukkarin ja hiippailemassa takaisin tapahtumapaikalle, jos siellä olisikin jotain mielenkiintoista aktiviteettia tiedossa.
Huom! vanhuksella korva oli kääntynyt kuuntelemaan piiperön saapumista.

Kappas, mitä se emäntä on duunaamassa?

Juuri sopivasti toinen ruokkijaosapuoli tuli kuviin ja tilanne kuihtui ns. kasaan ja vanhus palautti korvansa vakioasemiin.