Vihdoin ja viimein pääsimme hetkellisesti rajattoman vapaa-ajan makuun. Noin vuoden mökkeily tauon jälkeen rohkaisimme mielemme ja lähdimme koko kattiarmaadan kanssa kokeilemaan miten elo böndellä luonnistuu. Ja yllättävän hyvinhän se pienistä tiloista huolimatta on onnistunut jo useamman viikon ajan.
Ulkoilu on Se iso juttu. Jokainen aamu nuorison pitää päästä ulos tai muuten matot laitetaan rullalle ja rymistellään ulkohäkin ja keittiön ikkunan väliä kissan
räppänän raamit paukkuen.
|
Ansa, missä Tauno? |
Jäbän suurinta riemua ulkoillessa on tunkea kärsänsä jokaikiseen puskaan ja könytä kaikki ojanpohjat jos suinkin mahdollista. Piiperö on vuorostaan sellainen rauhallinen professorin Pohtivaisen tyylinen tutkailija.
|
Täällä Tauno, tuolla Ansa!! |
Jäbällä on tapana spurtata yllättäviin suuntiin ja varsin arvaamatta. Siinä fleksin piuha loppuu nopeasti ellei ulkoiluttajan
koivet käy riittävän tiuhaan tahtiin.
Ulkoilun jälkeen nuoriso rauhoittuu, jotta jaksaa seurailla yön likkujia. Toisten huiliessa vanhuksemme saa oleskella rauhassa kanssamme niin sisällä kuin ulkosalla. Auvoista on elo mökillä.