Mr. Jäbästinen |
Tasan vuosi sitten koekäytössäni olivat ehtaoikeat studiosalamat. Ovat ne olleet sen jälkeen pari kertaa käytössä. Jotta niitä oikeasti oppisi käyttämään, niin kyllä niillä pitäisi leikkiä ja kokeilla. Riskinä tosin on se, että vastaavia saattaisi ruveta haluamaan itselleenkin. Ehkäpä parempi näin, sillä kyllä tuollaisilla rompposilla on oma hintalappunsa ja tällä hetkellä tarve tuollaisille on varsin vähäinen. Siksipä lainaamalla pärjännee vallan mainiosti vielä pitkän tovin. Mutta toisaalta, talvellahan lisävaloa aina tarvitaan...
Ensimmäinen salamoiden käyttökerta oli pitkälti ihan perusteiden opiskelua ja perusjuttujen kokeilua sekä tutkimista. Salamoilla kuvaaminen kun on niin erilaista verrattuna luonnonvaloilla toteutettuihin räpsyihin. Jo ensimmäisellä kerralla kotiväki luovutti muutaman tunnin jälkeen mallina olemisen. Onneksi tajolla oli vaihtoehtoisena avustajana ompeluun tarkoitettu sovitusmalli. Se olisi pönöttänyt vaikka hamaan valomerkkiin. Tosin kuvaaja alkoi väsähtää, kun malliin ei saanut mitään verbaalista kontaktia.
Malli Hiljainen |
Jäbä oli yllättävän pitkän tovin yhteistyöhaluinen. Siinä ajassa ehdin jopa hieman kokeilemaan erilaisia säätöjä ja erilaisten varjostimien toimintaa valonmuokkauksessa. Itse salamoiden tehonsäädöt jäivät siinä tohinassa pikkasen puolitiehen, mutta kaitpa noista lopputuloksista yhden somppukissan tunnistaa.
Viimeinen kuva ja sitten loppui poseeraus. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti