sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Pienet painit

Vanhus - huomaaks sä?
Vaikka jäbällä on ollut kuumeen poikasta, niin välillä sillä on kuitenkin hyvät hetkensä. Liekö joku virus tai mikä lie, mutta aika down se on jäbän vetänyt. Lekurissakin kävimme ja aika suolaisen hinnan maksoimme tiedosta, että "ei me nyt osata sanoa mistä on kyse". Lämpöä oli kuitenkin reilu aste normaalia enemmän, minkä tuntee jo käsikopelolla.
Aasiaan sano mummo kun lumessa tarpo. Meillä oli siivouspäivä ja suhinaa normaalia enemmän. Nuorisokin innostui asiasta ja pistivät töpinäksi. Onneksi itsellä sattui juuri tuolloin olemaan hengitystorven tyhjennystauko (kunnon flunssa siis) ja kamera käsillä.
Kylkipala okulaarissa...
Piiperö oli perinteiseen tapaansa keittiön laatikoiden alla suojassa ja jäbä joutui painamaan päälle, kuten jo tuolloin, kun nuoriso harjoitteli ilmajokelaista.
Pystypainia...
Vanhus oli tapahtumien aitiopaikalla ja ilmeisesti ilmekkään ei sillä värähtänyt. Ei edes korvien asentokaan muuttunut.
Upsansaa - ottiko luuvitonen?
Piiperö ehti juosta vanhuksen vierestä häntä kippurassa viiksikarvoihinsa nauraen ja jäbälle jäi ns. luu vetävän käteen. Huom. edelleen vanhuksen korvien asento!
Kappas, korvaa rapsuttaa...
Jäbällä oli pari sekunnin murto-osaa aikaa miettiä mitä tehdä. Ratkaisu oli näköjään kirppujen rapsuttelu korvan takaa.
Piiperö oli tässä vaiheessa tehnyt uukkarin ja hiippailemassa takaisin tapahtumapaikalle, jos siellä olisikin jotain mielenkiintoista aktiviteettia tiedossa.
Huom! vanhuksella korva oli kääntynyt kuuntelemaan piiperön saapumista.
Kappas, mitä se emäntä on duunaamassa?
Juuri sopivasti toinen ruokkijaosapuoli tuli kuviin ja tilanne kuihtui ns. kasaan ja vanhus palautti korvansa vakioasemiin.