keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Faijan geeniperimää

Lumihamsteri
Jep, kuvassa ei ole murmeli eikä hamsteri, vaan ihan aito talvipukuinen 1/ somppu. Kuten edellisessä postauksessa tuli mainittua Jäbän eli Lumistisen into hinkata kainalokarvoillaan pation lumi"kinoksiin". Runsaat kainalokarvat ovat varsin selkeästi perintö faijalta.
Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin pitkäkainalokarvaisuuden seuraus. Vaikkakin yllättävän vähän poikuli tällä kertaa sai kerättyä lumipalloja sisälle tuotavaksi. Suurin osa palleroista tuli, kun piti putsata lumet oven alta.
Talkkari duunissa - lumet pois ovenraosta
Lumipalleroiden keräämistä häiritisivät ohilentelevät tintit ja muut siivekkäät, jotka syövät viimeisiä punaisia marjoja kuusenkaltaisesta monivuotisesta perennasta. Siipiveikot olivat etupäässä paikallisia sini- ja talitiaisia, mutta myös vakiomustiksia ja se yksi nokkanisse. Siinähän sitä seurattavaa riittää.
Mikä tirppa?
Lumipalloja emme halunneet nestemäisessä muodossa lattioille, joten harja kutsui. Harjaus itsessään ei ole niintä suurimpia suosikkeja, mutta nuoriso on varsin oppivaista ja Cosman snakit edesauttavat kummasti, niin aika montaa juttua siedetään.
Olisiko vielä pari snakiä?
Piiperöllä on omat juttunsa. Vaikkakin kyllä sekin on yllättävän innokkaasti käynyt terassilla mennyttä lunta ja kylmyyttä/viileyttä ihmettelemässä.
Tältä siis maailma näyttäisi katseltuna Down Under

1 kommentti:

  1. Faija lähettää terveisiä, että laitappa sitä lunta tulemaan tännekin päin!

    VastaaPoista